HAE HETI

Pikavippien korkokatto tiukkenee rajusti 2019 – hyvästit kiskurikoroille?

Julkaistu 19.11.2018

Hallitus esittää pikavippien korkoihin rajua tiukennusta, kertoo Oikeusministeriö 15.11. julkaisemassaan tiedotteessa. Jatkossa kaikkia luottoja säätelisi sama maksimivuosikorko riippumatta siitä, minkä kokoisesta lainasta on kyse – vanha jaottelu niinsanottuihin pieniin pikaluottoihin ja suurempiin kulutusluottoihin tulee siis loppumaan.

 

Oikeusministeri Antti Häkkänen kommentoi tulevaa korkokattoa: ”Nyt ehdotetuilla muutoksilla kohtuullistetaan ja selkeytetään kuluttajaluottojen hinnoittelua. Korkokatto laajenee ja kiristyy.” Kuvalähde: Oikeusministerio.fi

Taustaa

Jotta uuden korkokaton merkityksen ymmärtää täysin, on hyvä kerrata millaisilla laeilla pikavippien myöntämistä säädellään tällä hetkellä:

Nykyinen korkolaki säädettiin vuonna 2013

Pikavipeille asetettiin vuonna 2013 50 prosentin maksimivuosikorko. Korkokatto asetettiin kaikille alle 2000 euron lainoille.

2000 euron raja ajoi suuren osan pieniin kertavippeihin toimintansa perustaneista luotonantajista lopettamaan liiketoimensa – alle 50 prosentin todellisella vuosikorolla ei ollut enää voitollista myöntää pikalainoja samalla tavalla kuin ennen.

Ongelma: vanhan korkokattolain porsaanreikä

Koska vuoden 2013 korkokatto säädettiin vain alle 2000 euron luotoille, suuremmat luotonantajat – eli ne, joilla riitti kassaa myöntää suuria luottoja myös sellaisille asiakkaille, joiden takaisinmaksu ei ollut varmaa – alkoivat kiertämään sitä avaamalla asiakkailleen yli 2000 euron luottotilejä, eli niinsanottuja joustoluottoja tai luottolimiittejä. Näitä ei korkokattolaki säädellyt mitenkään, niinpä korkojen kiskominen jatkui.

  • Esimerkki: Vaikka asiakas tarvitsi esimerkiksi vain 100 euron lainan, tämä sai heti käyttöönsä 2000 euron luottotilin, niinpä myös kyseisestä 100 euron ”nostosta” pystyttiin veloittamaan suurempaa kuin 50 prosentin todellista vuosikorkoa.

 

Uusi, vuoden 2019 korkokattolaki

Uusi korkokatto olisi selvästi tiukempi kuin edeltäjänsä – siinä missä vuonna 2013 säädetty laki salli vielä 50 prosentin todellisen vuosikoron alle 2000 euron luotoille eikä säädellyt sitä suurempia vakuudettomia luottoja juuri mitenkään, nyt kaavailtu lakimuutos laskisi korkokaton 30 prosenttiin:

”Ehdotuksessa esitetään […], että laissa asetettaisiin 30 prosentin yläraja korolle. Lisäksi rajoitettaisiin oikeutta periä kuluttajalta muita luottokustannuksia kuin korkoa. Muiden luottokustannusten enimmäismäärä olisi päivää kohden 0,01 prosenttia luottosopimuksen mukaisesta luoton määrästä tai luottorajasta. Luottokustannuksia ei kuitenkaan saisi periä enempää kuin 150 euroa vuodessa. Niin ikään rajoitettaisiin oikeutta periä kuluttajalta kuluja maksuajan pidentämisestä.”

Lakia myös selkeytetään niin, että niinsanotun todellisen vuosikoron sijaan luottohinnan mittarina käytetään jatkossa varsinaista nimelliskorkoa, samalla kun muiden kulujen perimistä rajoitetaan. Kuluttajansuojalain mukaisen todellisen vuosikoron laskeminen on hämmästyttävän vaikeaa erityisesti joustolimiittimallisten lainojen saralla, niinpä tämä uudistus on myös positiivinen yllätys.

Esimerkki uudesta maksimikorosta

  • Lainasumma 1000 euroa
  • Maksuaika 12 kuukautta
  • Nimelliskorko maksimit 30 %, ei muita kuluja
  • = Kuukausierä 97,49 €, kokonaissumma 1 169,85 €, kulut 169,85 €

 

Mitä tekevät pikavippiyhtiöt?

 

Siinä missä monet pankit ja muut suuret toimijat, kuten Bank Norwegian, Komplett Bank tai Nordax Bank, ovat jo siirtyneet suurempien ja matalakorkoisten vakuudettomien kulutusluottojen myöntämiseen, etenkin moni pienempi toimija myöntää yhä tälläkin hetkellä hurjan hintaisia pikavippejä. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten tällaiset yhtiöt valmistautuvat muutokseen – siirtyykö liiketoiminta kokonaan suurempiin luottoihin vai katoavatko pienet toimijat kokonaan?

Perinteisiä pikavippiyhtiöitä ovat esimerkiksi Ferratum, Vivus ja Lainasto. Niiden lainatuotteet perustuvat pitkälti joustoluottomalliin ja korkeaan korkoon – vaikka toki esim. Ferratum on tuonut markkinoille myös niinsanotun Prime-lainan, jonka korko on matalampi ja maksuaika pidempi.

Kuvaajasta on helppo nähdä, miten rajusti nykyiset korkotasot eroavat tulevan lainsäädännön vaatimasta tasosta. Esimerkiksi suositun Vivuksen vuosikorko hipoo viittäsataa prosenttia. Reiluuden nimissä tulee muistaa, että todellinen vuosikorko ei ole täydellinen mittari lyhyiden lainojen hintatason mittaamiseen – esimerkiksi Vivuksen 100 euron pikavippi 14 vuorokauden maksuajalla kerryttää kuluja 7 euroa, mikä ei kuulosta lainkaan pahalta, mutta todellinen vuosikorko tälle lainalle on pyöreästi noin 630 prosenttia.

* Myöntää kuluttoman ja korottoman ensilainan, yleensä 30-60vrk maksuajalla

 

Koska korkokatto astuu voimaan, ja onko se jo varmaa?

Vuoden 2019 korkokattolain on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2019.

Ei ole näillä näkymin odotettavissa, että mikään puolue laittaisi kyseiseen esitykseen kapuloita rattaisiin – pikavippiyritysten puolustaminen voi olla poliittinen itsemurha, vaikka myös luotonmyöntäjien taholta, eli niinsanottujen lakiesitystä vastaan lobbaavien tahojen suunnalta tullee lähikuukausina paljon järkeviäkin argumentteja esitystä vastaan. Hyvä esimerkki koron huonosta toimivuudesta kulujen mittarina pienten luottojen yhteydessä onkin edellisessä kappaleessa mainittu Vivuksen 100 euron pikavippi 14 vuorokauden maksuajalla: kuluja kertyy ”hurjat” 7 euroa, mutta todellinen vuosikorko on yli 600 prosenttia. Onko 7 euroa kuitenkaan niin järjetön palkkio 100 euron lainaamisesta?

 

Miten löytää edullinen, matalakorkoinen laina jo nyt?

Edullisen lainan löytäminen voi olla hankalaa, sillä monet luotonantajat markkinoivat tuotteitaan aggressiivisesti ja joskus jopa hieman harhaanjohtavasti (esim. ”täytä ilmainen hakemus tästä!”).

Suurimpia sudenkuoppia lienevät niinsanotut korottomat ja kuluttomat ensilainat. Ne tarkoittavat käytännössä sitä, että kun asiakas hakee ensimmäistä kertaa kyseiseltä luotonantajalta lainaa, lainalle saa jonkin verran täysin korotonta ja kulutonta maksuaikaa. Kolikon kääntöpuoli on, että jos lainaa ei maksa kyseisen lyhyen ajanjakson (yleensä 30vrk) aikana kokonaisuudessaan takaisin, se alkaa kerryttää korkoa. Esimerkiksi 100 prosentin vuosikorolla 1000 euroa kerryttää kuukaudessa jo 83 euroa pelkkiä korkoja, eli esimerkiksi 100 euron kuukausierällä laina lyhentyisi vain 17 eurolla.

Vaihtoehto 1: Lainojen vertailu- ja kilpailutuspalvelut

Kenties läpinäkyvin ja helpoin tapa vertailla lainojen kuluja on hyödyntää netin kilpailutuspalveluita. Esimerkiksi Easyfinance.fi on tällainen palvelu. Kun täytät hakemuksen esimerkiksi tällä sivulla, hakemuksesi tiedot välitetään yli 20 pankille ja muulle luotonantajalle ja he tekevät hakemuksesi perusteella alustavan, automatisoidun luottopäätöksen. Näet täten välittömästi, millä korolla voisit saada lainaa ja mistä. Parasta palvelussa on, että se ei sido sinua mihinkään (voit halutessasi hylätä vaikka kaikki tarjoukset!) eikä maksa senttiäkään. Kilpailutuspalvelut kuten Easyfinance.fi saavat tulonsa luotonantajilta, joille hakemukset välitetään.

Vaihtoehto 2: Lainojen kulujen vertailu itse

Jos et halua syöttää tietojasi lainojen vertailupalveluihin, voit vertailla eri luotonantajien hinnastoja käsin.

Ongelma tässä vaihtoehdossa on, että korot ovat usein hyvin suurpiirteiset: lainan korko saatetaan ilmoittaa esimerkiksi malliin ”asiakaskohtainen 5-70 prosentin vuosikorko”. Et siis saa tietää henkilökohtaista korkoasi kuin täyttämällä lainahakemuksen jokaisen luotonantajan palvelussa erikseen siihen pisteeseen asti, että näet varsinaisen lainasopimuksen ja luoton ehdot.

Tarkista myös sivustomme lainavertailu, mistä näet lainasummakohtaisesti kaikkien netin luotonantajien minimi- ja maksimikorot yhdestä taulukosta.